Ajattelin hieman kirjoittaa teille mitä se sitten on.
Yleensä se alkaa jo edeltävänä päivänä. Olen itse melkoinen touhottaja, saamatta kuitenkaan mitään aikaiseksi. Pyrin suunnittelemaan kilpailupäivän ja edeltävän päivän tapahtumat etukäteen jotta mikään ei jäisi tekemättä. Yleensä ei jääkkään mutta pakkohan siitä on ottaa stressiä.
Kilpailuja edeltävä ilta menee siinä että kelailen rataa vaikka osaisin sen jo. Yöllä en juuri saa nukuttua ja aamulla olen aikaisin ylhäällä vaikka saisi vielä nukkua. Aamulla olen todella kiukkuinen ja hermostunut. Touhotan taas saamatta mitään aikaiseksi.
Kun pääsen tallille tarkastan sataan kertaan että kaikki on varmasti mukana, vaikka auto on pakattu jo edellisenä päivänä ja myös silloin on katottu sen miljoona kertaa että kaikki on mukana. Häsään ja hösään ja pyörin ja hyörin. Moni onkin sanonut mulle että "voitko mennä pois, minä hoidan". Jännitys yleensä helpottaa kisapaikalla kun pääsen hevosen selkään. Silloin alkaa keskittyminen hevoseen ja tulevaan suoritukseen.
Kun rata on ohi voi huokaista, paine purkautuu, yleensä alkaa hirmuinen päänsärky tai sitten meinaa itku tulla.
Näin olen jännittänyt jo monta vuotta ja myös tutut tietävät sen. Se on hyvä koska silloin heidän ei tarvitse ihmetellä käytöstäni :).
Jokainen ihminen on yksilö ja jännittää eritavalla. Mutta jokainen aivan varmasti jollain tavalla.
Nyt on kursseja kilpailu jännityksen helpottamiseksi. En ole kuullut minkäänlaisia kokemuksia kyseisestä kurssista mutta kai niistä jotain hyötyä voi olla.
Nyt onkin aika mennä huseeraamaan tallille ja koittaa saada jotain aikaiseksi :). Hommaa on paljon, mutta onneksi on vasta aamu :D.
-saara
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti