Kisakauden aloitus ei onnistunutkaan

Tuli sitten taasen pieni saikkuilu tällä kertaa se ei ole hevonen vaan minä. Nimittäin tuossa taannoin sain inkulta iskun reiteen. Lääkäri totesi että siinä on ruhjevamma joka paranee aikansa. Lauantaina kävin uudelleen lääkärillä joka totesi että pakkautunutta verta on paljon edelleen ja se sulaa sieltä aikanaan. Nyt pariviikkoa rauhallista liikuntaa ilman kipua ja venyttelyä. Kuukauden päästä jalan pitäisi olla normaalissa treeni kunnossa.

Ratsastaminen on mahdotonta tällä hetkellä koska kipu on kova. Nyt on kuitenkin pari kertaa menty 15-20 min talutus ratsastaen. Eihän tuosta jalasta vielä ole ratsastamiseen ja kisatkin joudutaan nyt unohtamaan hetkeksi aikaa.

Paavo voi hyvin virkeästi ja saakin hieronnan tiistaina. Myös ihana varsamme repe voi oikein hyvin. Hän on erittäin fiksu ja ajatteleva nuori herra. <3 En malta odottaa että päästään työstämään siitä kilpuria ;)

Nyt siis saikkuillaan x aikaa jonka jälkeen katsellaan uudelleen niitä kisatouhuja. Niin turhauttavaa... Kaikki meni juuri niin hyvin :/

Treenit edistyy vai edistyykö

Kamala könötys :P

Pitkän aikaa taas pitäny kirjottaa mutta ei ole ollut aikaa moiseen ollenkaan.
Paavon kanssa ollaan nyt kivasti päästy tekemään, kenttä on hyvässä kunnossa ja tänätalvena laitatin tilsakumitkin. Olen siis yleensä ollut niitä vastaan mutta tänä talvena ne on ollut kyllä tarpeen.

Tässä meillä oli hieman ymmärrys katkos

Ensiviikon sunnuntaina olisi kisat KR-Talleilla ihan tuossa lähellä. Kyyti on vieläkin hieman epävarma ja keskiviikkona olisi viimeinen ilmottautumis päivä.

Ratana ajttelin aloittaa ihan HeC:stä vaikkakin siellä olisi ollut myös K.N Special. Kuitenkin meillä vain kolmet kisat takana koskaan Paavon kanssa eikä suorittaminen ole ollut tasaista niin varminta aloittaa helposta. Loppukauden tavoitteet ovatkin jo He A mikäli saadaan luupää menemään väistöä :)

Tästä huomaa hyvin voimattoman takapään

Pakkaspäivät tekivät ratsastamisesta lähes mahdotonta joten en edes sen koommin yrittänyt. Paavo sai viettää pari kevyempää päivää. Eilen pääsin taas kunnolla menemään ja tämä olikin ehkä paras ratsastus tänä vuonna. tultiin keskilinjaa ja siirtymisiä. Alku oli tahmeaa mutta siitä molemmat skarpattiin ja loppujen lopuksi minulla oli rento hevonen joka taipui asettui ja kulki kevyesti.

On yksi asia minkä tämä on aina osannut :)

Ikäväkseni sain todeta että loppuvuoden saikkuilut näkyvät ikävästi ponnettomana takapäänä. Siihen auttaisi älyttömän hyvin mäkiset maastolenkit. Erinäisistä syistä en kuitenkaan uskalla tuon kanssa maastoon lähteä. Sieluni silmin nään kuinka putoan ja se katoaa johonkin metsään eikä löydy ikinä :/.

Voi takajalat missä menette :O

Kisojen jälkeen Paavo saa hieronnan jonka jälkeen on hieman kevyempi kunnon kohotus jakso. Maaliskuun lopulla aloitellaan sitten taas tuntien merkeissä treenaaminen kohti sitä tavoitetta. Kaikki on niistä väistöistä ja tasaisesta rentoudesta nyt kiinni. Kaiken lisäksi tässä meidän lähistöllä on todella vähän kisoja tai jos on niin todellakin niin ettei ole mitään mahdollisuutta sinne päästä.

Jos kaikki menee tänä vuonna suunnitelmien mukaan niin elokuussa on taas Barokki päivät, eli sinne päättyisi tämän vuoden karkelot. Saadaan siis loppu vuosi vaan olla möllöttää.

Nyt jatketaan ahkeraa harjoittelua ja pidetään se helppona ja hauskana. Maaliskuussa sitten vähemmän hauskana kun alkaa tunnit.