lauantai 26. marraskuuta 2016

ähky ja huolestunut omistaja

Tiistai ilta
Tiistaina menin töiden jälkeen  tallille, juoksutin Paavon meidän uudessa juoksutus aitauksessa. Se rakennettiin vanhalle laidunmaalle. Siellä se kirmailli hetken aikaa ja pääsi talliin. Kello oli noin puoli kuusi kun lähdin kotiin. Ellan omistaja jäi vielä antamaan väkirehut ja nökköset heinää.

Illalla noin 19.45 Laura kävi ruokkimassa hepoille iltaheinät ja huomasi Paavon makaavan karsinassa. Se oli noussut kuitenkin vielä ylös mutta hetken päästä meni takaisin makuulle. 19.50 mun puhelin soi, en heti vastannut koska ajattelin että soitan takaisin hetken päästä. Seuraavana mieheni puhelin soi, silloin sanoin että vastaa siihen!! No hetki meni ja sain puhelimen itselleni, sieltä kuului "Paavo on kipeä", vastasin vain että "mitä", Langan toisesta päästä toistettiin että "Paavo on kipeä".
Kysyin että mikä sillä on ja pian otin ohjat käsiini, "sillä on ähky, soita sä ell, mä lähden tulemaan"

Tiistai-Keskiviikko yö
20.08 olin tallin pihassa, menin Paavon karsinaan. Siellä se makasi ja puuhkutti, "Puuuuh,Puuuuh,Puuuh". Heti koitin saada sitä nousemaan että saisin loimen päältä pois. Hevonen ei suostunut nousemaan, Terhi tuli auttamaan ja nyt todella potkittiin hevonen ylös. Se pyrki heti takaisin makuulle mutta kiskottiin se ulos kävelemään...

Se pyrki joka ikisellä askeleella maahan ja me Terhin ja Lauran kanssa pyrittiin joka askeleella saada se liikkumaan. Tunti kesti lääkärillä tulla koska tulihan se Teiskosta asti. Kun viimein lääkäri saapui Paavo jaksoi jo seistä. Ell tutki sen ensin karsinassa ja totesi kaasuähkyksi. Sitten se tutki paavon suolen siltä osin kuin ylettyi ja totesi ettei tunnu mitään poikkeavaa ja päätti vielä letkuttaa sen.

Letkutuksen jälkeen nenästä valui jonkin verran verta ja mentiin pihalle räkimään ettei tallin seinät olisi ihan veressä. Ell antoi vielä kipulääkkeen ja lähti pois. Sanoi ennen lähtöään että sitä pitää nyt yöllä kääydä katsomassa ja soittaa sitten jos tulee jotain.

Torstai ilta
Keskiviikkona muut meni ulos ja Paavo jäi sisälle lepäämään, parin tunnin välein se sai nökkösen heinää. Se söi hyvin mutta ei suostunut juomaan... illalla saatiin se juomaan vaivaiset 5litraa omena mehuvettä.  Torstain se oli vielä tallissa lepäämässä ja kävi kävelyillä, söi ja joi kuitenkin normaalisti. Perjantaina Paavo pääsi jo pihalle ja minä tulin iltapäivällä kolmen jälkeen tallille siellä oli todella väsynyt hevonen vastassa. Väsyneempi kuin torstaina, mutta olihan se ollut ulkona koko pitkän päivän.

Nyt odotellaan miten toipuminen jatkuu, selkään en ole uskaltanut kiivetä koska hevonen on todella väsynyt :/. kävelyttänyt vain, jos ensi viikolla vielä noin väsynyt niin pitää hieman konsultoida lääkäriä ja kysyä mikä voisi auttaa. Nyt se kuitenkin syö ja juo normaalisti. Tämä on meillä ensimmäinen ähky koskaan joka on ollut näin paha, ei siis mitään käsitystä kauanko tuollaisesta toipuu... Toivottavasti tämä oli se ensimmäinen ja viimeinen.

Perjantai ilta
Ähkyn aiheuttajaahan me ei olla keksitty, su oltiin maneesilla, ma ratsittiin kotona ja ti juoksutus...
onko se juonut liian vähän, onko se stressanut maneesilla oloa, onko se stressanut uutta juoksuaitaa, tai mahdollisesti syönyt juoksuttaessa laidunmaalta "pahaa ruohoa"...

Huolissani olen mutta kun saadaan hevonen kuntoon niin uskallan varmasti jo itsekkin hengähtää <3



torstai 3. marraskuuta 2016

Hui

Maneesi käynti jäi nyt kirjottamatta kun en ole saanut kuvia sieltä.

Tuossa tiistaina menin sitten illalla ratsastamaan. Kentällä oli hämärää ja kuraista. Paavo kuitenkin meni oikein rennosti. Oltiinkin jo hetki ratsasteltu kun Paavon takajalan suoja lähti irti. Siitähän show alkoi. Kolme pukkia sarjassa peräkkäin. Ensimmäisessä pysyin hyvin, toisessa lähti jalustimet ja kolmannessa pukissa valuin kaulalle. Siitä paavo pyörähti ympäri ja minä valuin kaulaa pitkin jaloilleni maahan. Seuraavaksi paavo hyppäsi pystyyn ja minä mukana ilmaan. Siitä polvilleni maahan mutta paavo lähti siitä lompsimaan eteenpäin ja raahauduin hetken perässä kunnes päästin hevosesta irti.

Paavo jatkoi muutaman pukkilaukka kierroksen kentällä jonka jälkeen painoi metsään. Lähdin itse kävelemään tallille päin kun sinne tuo otus näytti menevän. Siinähän se nökötti tallin nurkalla säikähtäneenä ja hengästyneenä. Ensin katsoin että missäs kaikki suojat mahtaa olla. Sitten katsoin että häntäremmikin on poikki ja teillä tietämättömillä. Kävelin toiselle puolen hevosta ja huomasin senkin olevan mudan peitossa :/ oli kaatunut tallin edustalle. Noo ei näkynyt verta ja hevonen ei ontunut joten takaisin selkään ja kentälle. Mentiin siinä vielä n.10 min jonka jälkeen päätin mennä katsomaan missä kunnossa hevonen on. Itselläni vasen käsi palovammoilla ja kaikki vaateet kurassa.  Hevosessa ei ollut naarmuakaan. Onneksi :).

Keskiviikkona sitten olinkin todella kipeä mutta päätin kiivetä paavon selkään. Alku käynnit meni hyvin ei tuntunut kammottavan pahalta ja päätin siirtyä raviin. Uuuh teki niin kipeää että vesi valui silmistä kokeilin harjotus ravia kevyttä ravia ja kevyttä istuntaa lopulta jouduin pysäyttämään hevosen ja vetämään hetken henkeä. Siirsin patun laukkaan (se ei tuntunut pahalta) ja laukasta suoraan käyntiin. Näin mentiin loppu tunti. Aikaisemmin lievältä tuntunut kipu olikin ratsastuksen jälkeen tuskaa... Hmm

Tänään torstaina ruuvailen hokit kiinni ja vien patun temmeltämään "laitumeen". En vaan usko pystyväni ratsastamaan ystävääni kunnolla :/

JA KAIKKI TÄMÄ IRRONNEEN TAKASUOJAN TAKIA!
OI KIITOS RAKAS IHANA PANIIKKI PYLLY <3